Ohjelman formaatista sen verran, että idealtaan hyvin pitkälti sama kuin American Idol. Tosin se jokin tässä X-Factorissa on jota ei mielestäni ole Idolissa. En oikein osaa tarkkaan sanoa, mikä se on. Pidän valtavasti tämän sarjan tavasta "rakentaa" ihmisille taustatarina, joka fiilistellään huippuunsa musiikin avulla. Itkua on monet kerrat tullut juuri näiden koskettavien tarinoiden takia. Mukaan on mahtunut niin ex- huumeidenkäyttäjä kuin 42-vuotias kotiäiti, jolle on viimeiset kymmenen vuotta hoettu, ettei hän ole riittävän lahjakas. Monien mielestä tällainen tekemällä tehty kohtalokkuus on oksettavaa, mutta minulle se toimii!
Lisäksi X-Factorin hyviä puolia verrattuna American Idoliin on, että ikähaitari on laveampi. Tässä nuorimmat kisaajat ovat 13- vuotiaita ja yläikärajaa ei taida edes olla. Minusta tämä on osoittautunut vahvuudeksi, sillä yksi suosikeistani on 14-vuotias tyttö. Lisäksi eräs 59-vuotias mies (ei muuten näytä päivääkään yli 40- vuotiaalta!) on toinen suosikeistani. Ja sitten ehkä se kaikkein paras syy.. Simon Cowell loistavine kommentteineen, kera muiden tuomareiden. Mielestäni tähän ohjelmaan on saatu kasattua paremmat tuomarit kuin mitä Idolissa oli. Ok, onhan mukana toki Simon ja Paula Abdul, jotka molemmat tulivat alunperin tunnetuiksi juurikin Idolissa. Mutta tässä he saavat taustalle musiikista oikeasti ymmärtävän L.A. Reedin. Joku voisi sanoa, että hemmo on vain kopio Randy Jacksonista. No joo, äkkiä niin voisi ajatella, mutta odotappas vain, mitä L.A. Reedillä on sanottavaa. Vertaa sitten heitä uudemman kerran.
No nyt tänään tuli katsottua tuoreimmat jaksot, jotka olivat bootcamp-jaksoja. Bootcamp tarkoittaa tuossa sitä, että alkukarsinnoista jatkaneet on koottu yhteen leirille. Siellä he esiintyvät niin yksin kuin summassa valituissa ryhmissä. Ryhmissä laulaminen on siitä hyvä, että ihmisten taidot testataan ihan eri tavalla. Monesti tulee kunnon myötähäpeän tunteita, kun laulajilla on niin epäsointuisat äänet. Toisaalta juuri tuo on yksi niistä ihanuuksista tuossa sarjassa! X-Factorissa ei ole niin paljoa keskitytty omituisiin/huonoihin laulajiin, mitä oli Idolissa. Toisaalta tässä ne sitten erottuu jotenkin helposti massasta.
No mutta mielenkiinnolla odotan jo ensi viikon jaksoja, jolloin alkaa viimein live-esiintymiset. Jokaiselle tuomarille kun nääs on annettu yksi ryhmä mentoroitavaksi. Tämä poikkeaa myös American Idolista ja onkin minusta oikein mainio lisä. Saas nähdä kuinka käy jatkossa. Pitävätkö suosikkini pintansa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti